Hyttyset tunnetaan Suomessa lähinnä kesäiltojen kiusankappaleina, mutta maailmanlaajuisesti ne ovat vaarallisia tuholaisia niiden levittämien tautien vuoksi. Vaikka Suomessa ei vielä esiinnykään malarian kaltaisia vakavia tauteja, ilmastonmuutoksen myötä uudet hyttyslajit ja niiden kantamat uhat siirtyvät yhä lähemmäs pohjoista.
Rentokil on maailmalla johtava tuholaishallinnan asiantuntija, ja myös Suomessa olemme varautuneet tulevaisuuden uhkiin hyödyntämällä globaalia kokemustamme ja innovatiivista teknologiaamme.
Rentokil torjuu maailmalla erityisesti seuraavia terveysriskejä aiheuttavia lajeja:
(Aedes albopictus)
Tiikerihyttynen on helppo tunnistaa mustavalkoisesta, raidallisesta vartalosta ja jaloista.
Se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, mutta on levittäytynyt voimakkaasti ympäri maailmaa.
Laji on tehokas virustautien, kuten chikungunyan ja denguen, levittäjä.
(Anopheles)
Horkkahyttysten eli malariahyttysten sukuun kuuluu noin 400 lajia.
Anopheles-hyttyset ovat ainoita hyttysiä, jotka voivat välittää ihmisen malariaa aiheuttavia Plasmodium-loisia.
Laji on aktiivisimmillaan hämärän aikaan ja pistää usein öisin.
(Culex)
Culex-hyttyset muodostavat yhden maailman laajimmista hyttyssuvuista.
Useat Culex-suvun lajit ovat tunnettuja siitä, että ne levittävät viruksia lintujen ja nisäkkäiden välillä.
Tunnetuin Culex-hyttysten levittämä virus on Länsi-Niilin virus.
Ilmastonmuutos muuttaa hyttystorjunnan vaatimustasoa Suomessa. Lämpenevät kesät ja leudommat talvet luovat otolliset olosuhteet uusille, invasiivisille lajeille, jotka ovat aiemmin viihtyneet vain Etelä-Euroopassa tai trooppisilla alueilla. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Uudet lajit ja taudinaiheuttajat: Kun lämpötilat nousevat, esimerkiksi tiikerihyttynen voi vakiinnuttaa asemansa myös Pohjoismaissa. Tämä tuo mukanaan riskin trooppisista viruksista, kuten denguestä ja zikasta, joita ei ole aiemmin tavattu kotimaisissa hyttyskannoissa.
Talvehtiminen muuttuu: Leudot talvet mahdollistavat useampien hyttyslajien selviytymisen horroksessa rakennusten rakenteissa ja kellareissa. Sen myötä myös torjuntatoimet on aloitettava aikaisemmin keväällä.
Populaatiot kasvavat nopeasti: Voimakkaat sääilmiöt, kuten rankkasateet ja niitä seuraavat helteet, luovat "hautomopaikkoja" seisovaan veteen. Se voi saada aikaan massiivisia hyttysesiintymiä, joiden hallinta vaatii ammattimaisia menetelmiä.
Rentokil on valmistautunut muuttuvan ilmaston mukanaan tuomiin uhkiin ja terveysriskeihin. Hyödynnämme globaalia asiantuntemustamme, pitkäaikaista kokemustamme sekä innovatiivisia ratkaisujamme haittaa aiheuttavien hyttyslajien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
Myös Suomessa on hyttysiä, jotka voivat levittää tauteja, mutta vakavat tartunnat ovat harvinaisia. Yleisimpiä hyttysten levittämiä tauteja Suomessa ovat pogostantauti (nivelrokko), jänisrutto ja Inkoo-virus (Inkoo-aivotulehdus).
Hyttyset levittävät maailmalla vakavia tauteja, esimerkiksi malariaa, denguekuumetta, zika-virusta ja chikungunyaa. Suomessakin hyttysten levittämät taudit ovat mahdollisia, mutta harvinaisia. Yleisimpiä Suomessa esiintyviä hyttysten levittämiä tauteja ovat pogostantauti (nivelrokko), jänisrutto ja Inkoo-aivotulehdus.