Kokemus
Kansainvälinen yritys joka on toiminut Suomessa jo vuodesta 1932
Kärpäsiä tapaa usein kodeissa ja yrityksissä koko Suomessa.
Jotkin lajit ovat yleisempiä kuin toiset ja ne valitsevat elinympäristönsä luonnollisten tapojensa ja elinkaaren mukaisesti.
Eri kärpäslajien koon, tapojen, vuodenaikavaihtelun ja elinkaaren tietämys voi auttaa tehokkaimpien kärpästen torjuntamenetelmien määrittämisessä.
Aikuinen huonekärpänen elää keskimäärin noin 30 päivää. Ne käyvät läpi täydellisen nelivaiheisen elinkaaren, joka koostuu muna-, toukka-, kotelo- ja aikuisvaiheesta.
Lue lisää Rentokilin tarjoamasta kärpästen torjunnasta.
(Calliphora vomitoria)
Lihakärpäsiä voi nähdä usein leijailemassa roskasäiliöiden ympärillä. Näitä haaskansyöjiä vetää puoleensa lemmikkieläinten ulosteet ja kuolleet eläimet ja niiden tiedetään olevan taudinkantajia.
Niiden nimi juontuu niiden irisoivista väreistä, jotka ovat samanlaisia kuin värillisten pullojen (englantilainen nimi ”sinipullo”).
(Pollenia rudis)
UllakkokärpänenUllakkokärpäsiä tapaa yleensä kotisi hiljaisissa ja häiritsemättömissä paikoissa kuten ullakoilla ja seinäonteloissa. Ne tarvitsevat lämpimiä paikkoja talvehtimiseen.
Suuria ullakkokärpäsryhmiä voi nähdä ikkunan ympärillä, koska valo houkuttelee niitä aurinkoisina talvipäivinä.
(Psychodidae)
Perhossääskiä esiintyy usein viemäriuomissa, jossa toukat syövät orgaanisia jäteaineita. Ne tunnetaan myös nimillä viemärikärpänen ja koikärpänen.
(Drosophila species)
Banaanikärpäsiä näkyy yleensä hyörimässä hedelmissä tai leijailemassa käymään alkavien jäämien ympärillä, joita löytyy pubeista, hedelmätarhoista, vihannespalstoilta ja panimoista.
Lue lisää banaanikärpästen torjunnasta.
(Family tabanidae)
Ihanteellisissa lämpötilaolosuhteissa Paarmat ovat erityinen riesa karjalle. Naaraiden jatkuvat puremishyökkäykset voivat johtaa alentuneeseen painonnousuun joidenkin eläinten kohdalla.
Paarmakoiraat syövät enimmäkseen siitepölyä ja mettä ja ovat aktiivisimmillaan päivänvalon tunteina.
Paarman puremat voivat olla myös ihmisille erittäin kivuliaita. Niiden suuosat toimivat kuin pienoisterät, joita ne käyttävät viiltäessään ihon auki saksimaisella liikkeellä.
(Musca domestica)
Huonekärpäset ovat suurimpia taudinkantajia, jotka voivat saastuttaa kaikentyyppisiä toimitiloja. Niitä houkuttelee kaikentyyppinen ruoka, mukaan lukien ihmisruoka, lemmikkieläinten ruoka, rehu, ruokajätteet ja jopa ulosteet. Aikuisten kärpästen näkeminen on yleisin merkki aktiviteetista ja mahdollisesta ongelmasta. Toukkia voi myös nähdä ryömimässä ulos aineesta, jossa ne ovat kasvaneet koteloituakseen.
Huonekärpäset kypsyvät nopeasti munasta aikuisiksi. Ne kasvavat kosteissa mätänevissä kasviksissa, esim. peittämättömässä jätesäiliössä tai lemmikkieläinten ruoassa.
Sisätiloissa huonekärpäsiä näkyy seinillä, lattioilla tai katoissa. Ulkona niitä voi nähdä kasveissa, maassa, aidoissa, kompostikasoissa ja roskapöntöissä.
Yöllä ne mieluummin ovat ruokalähteiden lähellä noin 1,5–5 metrin päässä maasta.
(Chrysoperla carnea)
Harsokorentoja pidetään tärkeinä jauhopunkkien saalistajina sekä kasvihuoneissa että vihertiloissa sisällä.
Ne käyttävät ravinnokseen myös (muun muassa) useita kirvalajeja, kehrääjäpunkkeja (etenkin punapunkkeja), ripsiäisiä, jauhiaisia, pieniä hyönteistoukkia ja kovakuoriaisen toukkia.
Aikuiset ovat aktiivisia lentäjiä, etenkin illalla ja yöllä. Niiden lento on lepattavaa.
Ne syövät siitepölyä ja tarvitsevat myös mettä tai mesikastetta ennen munimista.
Harsokorentoja käytetään usein biologisesti integroituna hyönteistorjuntaohjelmana.
(Drosophila funebris)