Kokemus
Kansainvälinen yritys joka on toiminut Suomessa jo vuodesta 1932
Yleisiä kärpäslajeja Suomessa ovat esimerkiksi huonekärpänen, banaanikärpänen ja paarma. Jotkin lajit ovat yleisempiä kuin toiset ja ne valitsevat elinympäristönsä luonnollisten tapojensa ja elinkaarensa mukaisesti.
Tällä sivulla opit tuntemaan yleisimmät kärpäslajit Suomessa. Eri kärpäslajien koon, tapojen, vuodenaikavaihtelun ja elinkaaren tietämys auttaa tehostamaan kärpästen torjuntaa ja valitsemaan siihen parhaiten sopivan torjuntamenetelmän.
Lue lisää Rentokilin tarjoamasta kärpästen torjunnasta.
(Calliphora vomitoria)
Lihakärpäsiä voi nähdä usein leijailemassa roskasäiliöiden ympärillä. Näitä haaskansyöjiä vetää puoleensa lemmikkieläinten ulosteet ja kuolleet eläimet, ja niiden tiedetään olevan myös taudinkantajia.
Lihakärpästen nimi juontuu niiden takaruumiin sinihohtoisesta väristä, joka muistuttaa lasipullon väriä (englanniksi ”sinipullo”).
(Pollenia rudis)
Ullakkokärpänen viihtyy usein kodin hiljaisissa ja rauhallisissa paikoissa, kuten ullakoilla ja seinäonteloissa. Ne tarvitsevat lämpimiä paikkoja talvehtimiseen. Suuria ullakkokärpäsparvia voi nähdä ikkunan ympärillä, koska valo houkuttelee niitä aurinkoisina talvipäivinä.
(Psychodidae)
Perhossääskiä esiintyy usein viemäriuomissa, jossa toukat syövät orgaanisia jäteaineita. Se tunnetaan myös nimillä viemärikärpänen ja koikärpänen.
(Drosophila species)
Banaanikärpäsiä näkyy yleensä hyörimässä hedelmissä tai leijailemassa käyvien ruoantähteiden ympärillä, joita löytyy pubeista, hedelmätarhoista, vihannespalstoilta ja panimoista.
Lue lisää banaanikärpästen torjunnasta.
(Family tabanidae)
Paarmat ovat ihanteellisissa olosuhteissa riesa erityisesti karjalle. Paarman puremat voivat olla myös ihmisille erittäin kivuliaita. Niiden suuosat toimivat kuin pienoisterät, joita ne käyttävät viiltäessään ihon auki saksimaisella liikkeellä.
(Musca domestica)
Huonekärpäset ovat suurimpia taudinkantajia, ja voivat saastuttaa kaikentyyppisiä toimitiloja. Niitä houkuttelee kaikenlainen ruoka, kuten ihmisruoka, lemmikkieläinten ruoka, rehu, ruokajätteet ja jopa ulosteet. Aikuisten kärpästen näkeminen on yleisin merkki mahdollisesta kärpäsongelmasta. Myös toukkia voi nähdä ryömimässä ulos aineesta, jossa ne ovat kasvaneet.
Huonekärpäset kehittyvät nopeasti munasta aikuisiksi. Ne kasvavat kosteissa mätänevissä kasviksissa, esim. peittämättömässä jätesäiliössä tai lemmikkieläinten ruoassa.
Ne käyvät läpi täydellisen nelivaiheisen elinkaaren, joka koostuu muna-, toukka-, kotelo- ja aikuisvaiheesta:
Sisätiloissa huonekärpäsiä näkyy seinillä, lattioilla tai katoissa. Ulkona niitä voi nähdä kasveissa, maassa, aidoissa, kompostikasoissa ja roskapöntöissä. Yöllä ne viihtyvät mieluiten ruokalähteiden lähellä noin 1,5–5 metrin päässä maasta.
(Chrysoperla carnea)
Harsokorennot ovat tärkeitä jauhopunkkien saalistajia sekä kasvihuoneissa että vihertiloissa.
Ne käyttävät ravinnokseen myös muun muassa useita kirvalajeja, kehrääjäpunkkeja (etenkin punapunkkeja), ripsiäisiä, jauhiaisia, pieniä hyönteistoukkia ja kovakuoriaisen toukkia.
Ne syövät siitepölyä ja tarvitsevat myös mettä tai mesikastetta ennen munimista.
Harsokorentoja käytetään usein biologisesti integroituna hyönteistorjuntaohjelmana.
(Drosophila funebris)
Rentokilin kokeneet asiantuntijat auttavat tunnistamaan lajin ja ratkaisevat kärpäsongelman tehokkaasti ja turvallisesti. Ota yhteyttä soittamalla numeroon 0207893206 tai lähetä lomake verkossa.