Tunnista yleiset elintarviketuholaiset

• Aikuinen hinkalokuoriainen on 3–4 mm pitkä ja väriltään punaisenruskea.
• Hinkalokuoriaisen toukat ovat noin 7–8 mm pitkiä ja vaalean hunajan värisiä.
• Muistuttaa ulkonäöltään vakkakuoriaista, mutta sen tuntosarvet ovat nelijaokkeisia ja paksunevat vähitellen kärkeä kohti. Toinen vähäinen ero on keskiruumiin muoto: hinkalokuoriaisen keskiruumis on suorempi kuin vakkakuoriaisella.
• Hinkalokuoriaisella on hyvin kehittyneet siivet, mutta se lentää harvoin.

• Naaras munii 400–500 munaa, huippumuninta tapahtuu ensimmäisen viikon aikana. 
• Aikuinen elää yli 3 vuotta ja naaras voi munia yli vuoden. 
• Munat munitaan suoraan jauhoihin tai muihin elintarvikkeisiin, tai ne kiinnitetään astian pinnalle. 
• Munat ovat valkoisia tai värittömiä ja niitä peittää tahmea aine, johon jauho voi liimautua. Munat kuoriutuvat 3–5 päivässä 32–35 °C:ssa. Toukat kaivautuvat jyvien ytimeen, mutta voivat lähteä koloistaan etsimään parempaa ruokaa.

• Hinkalokuoriainen syö viljaa, jauhoa ja muita viljatuotteita, papuja, kaakaon ja puuvillan siemeniä, kuorittuja pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kuivattuja vihanneksia, lääkkeitä, mausteita, suklaata, maitojauhetta ja eläinten nahkaa. 
• Ne eivät voi käyttää ravinnokseen koko jyvää, vaan syövät rikki menneitä ytimiä, joita yleensä on tarjolla.

• Aikuinen vakkakuoriainen on väriltään punaisenruskea ja pituudeltaan noin 3–4 mm. 
• Vakkakuoriaisen tuntosarvet ovat selvästi nuijamaiset ja niissä on kolme jaokkeista nuijaa, minkä avulla sen voi erottaa hinkalokuoriaisesta.  
• Vakkakuoriaisen siivet ovat hyvin kehittyneet ja sen on havaittu lentävän. 
• Pää ja selvästi erottuva haarukkamainen lisäke vatsan kärjessä ovat hieman tummemmat.
• Vakkakuoriaisen toukat ovat väriltään vaalean hunajanvärisiä ja noin 7–8 mm pitkiä. 

• Naaras munii 400–500 munaa, huippumuninta tapahtuu ensimmäisen viikon aikana. 
• Aikuinen elää yli 3 vuotta ja naaras voi munia yli vuoden. 
• Munat munitaan suoraan jauhoihin, muihin elintarvikkeisiin tai kiinnitetään astian pinnalle. 
• Munat ovat valkoisia tai värittömiä ja niitä peittää tahmea aine, johon jauho voi liimautua. Munat kuoriutuvat 3–5 päivässä 32–35 °C:ssa. Toukat kaivautuvat jyvien ytimeen, mutta voivat lähteä koloistaan etsimään parempaa ruokaa. 
• Toukat ovat melko aktiivisia, mutta yleensä ne piiloutuvat ruokaan kauaksi valosta. 
• Kehittymisaika munasta aikuiseksi vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta keskimäärin se on 26 päivää 32–35 °C:ssa ja yli 70 %:n suhteellisessa kosteudessa.

• Jos niitä hermostutetaan tai ahdistetaan, ne voivat erittää kemikaaleja eli kinoneja. Nämä kemikaalit voivat aiheuttaa sen, että tuhottu ruoka muuttuu vaaleanpunaiseksi ja pistävän hajuiseksi. 
• Niitä on löydetty viljasta, jauhosta ja muista viljatuotteista, pavuista, kaakaon ja puuvillan siemenistä, kuorituista pähkinöistä, kuivatuista hedelmistä, kuivatuista vihanneksista, lääkkeistä, mausteista, suklaasta, maitojauheesta ja eläinten nahoista. 
• Ne eivät voi käyttää ravinnokseen koko jyvää vaan syövät rikki menneitä ytimiä, joita yleensä on tarjolla. 
• Yleensä sienet ovat tärkeitä vakkakuoriaisten ravinnon lähteitä.

• Aikuinen riisihärö on noin 3 mm pitkä ja väritykseltään tummanruskea.
• Kehittynyt toukka on noin 3 mm pitkä ja väriltään kellertävän valkoinen.
• Aikuisella on litteä ruumis.
• Siivet ovat kehittyneet, mutta riisihäröt eivät lennä.

• Naaras munii yksittäin tai pieninä rykelminä suoraan elintarvikkeeseen. Se voi munia jopa 400 munaa elinaikanaan. 
• Munat kuoriutuvat 8 päivän kuluttua. 
• Elinikä on noin 35 päivää ja toukat syövät yläpäästä muutaman senttimetrin ruoka-ainetta. Aikuiset elävät yleensä noin 6–10 kuukautta.

• Toukat kehittyvät jauhossa, viljatuotteissa ja monissa muissa kuivatuissa elintarvikkeissa, mukaan lukien jyvät, viljakasvit, leipä, pastatuotteet, kuivattu liha, kuivatut hedelmät ja pähkinät, sokeri, suklaa, makeiset, tupakkatuotteet ja lääkkeet. 
• Yleinen tuholainen ei vain jyvähinkaloissa vaan myös myllyissä, jalostuslaitoksissa, varastoissa ja keittiöissä. 
• Jyvähinkaloissa se syö rikkinäisiä ytimiä ja viljajäämiä. 
• Kuoriaiset voivat nakertaa suljettuja pakkauksia kuten pahvilaatikoita, muovipusseja ja kelmukääreitä.

• Aikuinen leipäkuoriainen on 2–3 mm pitkä ja ruosteen värinen.
• Sillä on kyttyräinen keskiruumis, joka on hienojen karvojen peittämä. Peitinsiivissä on harjanteita ja niissä on koloja. 
• Leipäkuoriaisen toukka on 3 mm pitkä ja väriltään vaalea.

• Aikuiset leipäkuoriaiset elävät 13–65 päivää.
• Elinkaari riippuu lähes täysin ympäröivistä olosuhteista.
• Yli +30°C lämpötilassa elinkierto voi hoitua alle kahdessa kuukaudessa.
• Alle +15°C lämpötilassa taas kehitys hidastuu merkittävästi. Toukat voivat vaipua horrokseen.

• Leipäkuoriainen lentää usein ja hakeutuu kohti valoa, esimerkiksi ikkunoille.
• Aikuiset eivät syö.
• Toukat ovat aktiivisia varhaisessa kehitysvaiheessa. Ne porautuvat koviin aineisiin. 
• Pystyvät muuttamaan eräitä myrkkyaineita myrkyttömiksi.

• Aikuinen: 6–10 mm pitkä. Musta, mutta peitinsiipien etuosan poikki kulkee valkeahko raita. 
• Toukka: komeetan muotoinen. Nopealiikkeinen. Väriltään ruskea ja karvainen. Siirtyy koteloitumaan kiinteään aineeseen.

2–3 kuukautta 18–25 °C:ssa.

Syö erilaisia eläinkunnan tuotteita juustot mukaan lukien.

• Aikuinen: koko vaihtelee lajeittain. 1,5–3 mm pitkä. Väriltään vaalean keltaruskeasta tummanruskeaan. 
• Nymfit: erittäin pieniä, vaikuttavat usein läpikuultavilta. Toukkavaiheita ei ole.

• Pölytäi (Liposcelis bostrychophila): suosii korkeita lämpötiloja 25–30 °C. 
• Lepinotus patruelis: lisääntyy 5–15 °C:ssa.

• Pölytäi: yleinen kodeissa. 
• Lepinotus patruelis: yleinen tehtaissa ja kuormalavoilla.

• Aikuinen jyväkärsäkäs on noin 2,5–5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea tai musta.
• Niiden nokka on pitkä ja ohut, eivätkä ne voi lentää. 
• Toukka-asteella kärsäkkäät ovat raajattomia ja kyttyräselkäisiä. Ne ovat väriltään valkoisia tai kermanvalkoisia, ja niiden pää on pieni ja kellanruskea. 
• Koteloasteella niiden kärsät ovat samanlaisia kuin aikuisilla.

• Näiden kärsäkkäiden muna-, toukka- ja koteloasteet tapahtuvat jyvän ytimessä ja niitä näkyy harvoin. 
• Jyväkärsäkkään poistumisaukot ovat melko suuria ja ennemminkin rosoisia kuin sileitä ja pyöreitä. 
• Naaraat kaivavat pienen reiän jyvän ytimeen, munivat munan koloon ja tukkivat reiän hyytelömäisellä eritteellä. 
• Elinikä on noin 30–40 päivää kesällä ja 123–148 päivää talvella lämpötilasta riippuen.

• Ne viettävät suurimman osan elämästään jyvän ytimessä. 
• Sekä toukat että aikuiset käyttävät ravinnokseen viljaa. 
• Aikuiset jyväkärsäkkäät voivat syödä myös kovia viljatuotteita, kuten pastaa.

• Tupakkakuoriainen on noin 2–4 mm pitkä. 
• Aikuinen on väriltään valkeahko. Sen pää on tummanruskeasta kellanruskeaan ja tiheän karvan peittämä. 
• Tupakkakuoriainen muistuttaa läheisesti leipäkuoriaista. 
• Tupakkakuoriaisen pää on taipunut melkein suorassa kulmassa ruumiiseen, kyttyräinen selkä sivulta katsottuna. 
• Toukat ovat noin 4 mm pitkiä ja vähän taipuneita.

• Aikuinen kuoriainen elää 2–4 viikkoa, jonka aikana naaras munii 10–100 munaa. 
• Munat munitaan löyhästi saastuneeseen materiaaliin. 
• Toukkavaihe kestää tavallisesti neljästä viiteen kuukauteen, mutta suotuisissa olosuhteissa kehitys munasta täysikasvuiseksi voi tapahtua 6–8 viikossa. 
• Kun toukat ovat täysin kasvaneet, tapahtuu koteloituminen. Tässä vaiheessa ne ovat 12–18 päivää.

• Tupakkakuoriainen syö tupakkaa, kuivia elintarvikkeita, mausteita, siemeniä, jyviä ja kuivattuja kasviaineita. 
• Niitä on nähty myös riisissä, kuivatuissa perunoissa, paprikassa, rusinoissa, viljapohjaisissa hiiren syöteissä ja kuivatetuissa olkikukissa. 
• Aikuiset vaeltavat usein pois saastuneista materiaaleista ja niitä voi löytää kaikkialla alueelta.

• Aikuinen riisikärsäkäs on 2,5–3,5 mm pitkä ja sillä on hoikka, kovakuorinen ruumis, joka näyttää rosoiselta tai arpiselta pienine reikineen. 
• Ne ovat väriltään ruskeanmustia ja niillä on hoikka kärsä. 
• Riisikärsäkkäällä on neljä himmeän punaruskeaa täplää vatsan takaosassa.

• Aikuiset elävät 3–6 kuukautta ja tuhoavat peltoviljaa. 
• Näiden kärsäkkäiden muna-, toukka- ja koteloasteet tapahtuvat jyvän ytimessä ja niitä näkyy harvoin. 
• Naaraat kaivavat pienen reiän jyvän ytimeen, munivat munan koloon ja tukkivat reiän hyytelömäisellä eritteellä. 
• Muna kuoriutuu toukaksi, joka porautuu ytimen keskikohtaan, jota se syö ja jossa se kasvaa ja koteloituu. 
• Uudet aikuiset poraavat poistumisaukkoja sisäpuolelta, lähtevät parittelemaan ja aloittavat uuden sukupolven. 
• Naaraspuoliset riisikärsäkkäät munivat 300–400 munaa, jotka kuoriutuvat 32 päivän sisällä. Yhdessä vehnänytimessä voi kehittyä kaksi toukkaa.

• Aikuiset voivat tekeytyä kuoliaaksi vetämällä raajansa ruumiin lähelle, putoamalla ja olemalla hiljaa, jos niitä häiritään. 
• Riisikärsäkkään poistumisaukot ovat pienempiä kuin jyväkärsäkkään ja ne ovat sileitä ja pyöreitä. 
• Yleensä näkyy vasta sitten ulkoapäin, että toukat ovat olleet syömässä ja kasvaneet siemenen sisällä, kun aikuinen kärsäkäs noin yhden kuukauden kuluttua alkaa nakertaa siemenen kuorta ja sukeltaa esiin.

• Aikuinen kuoriainen on tummanruskea. 
• Pituus on noin 2,5–3 mm. 
• Sen ruumis on hoikka ja litteä. 
• Aikuinen voi lentää (vaikka se harvoin niin tekee).
• Aikuinen pähkinähärö muistuttaa ulkonäöltään riisihäröä.

• Naaraat munivat noin 300 munaa elinaikanaan. 
• Munat pudotetaan löyhästi jyvän ytimiin tai sullotaan ytimen koloon. 
• Pienet munat ovat hoikkia ja valkoisia ja ne kuoriutuvat 3–5 päivässä, kun ympäristöolosuhteet ovat optimaalisia. 
• Toukat ilmaantuvat ja ryömivät vapaasti jyvien ympärillä syödäkseen rikki menneitä ytimiä. Suuremmat toukat voivat kaivaa ytimiin tunneleita. 
• Kehitys munasta aikuiseksi kestää noin kolmesta neljään viikkoa.

• Pähkinähärö on tuholaislaji, jota löytyy pähkinöistä, siemenistä, kekseistä, kuivatuista hedelmistä, viljasta ja muista ruokatuotteista. 
• Kuoriaiset voivat nakertaa suljettuja pakkauksia kuten pahvilaatikoita, muovipusseja ja kelmukääreitä.

• Sarvipimikän pituus noin 3,5–4,5 mm
• Uroksella on päässä on kaksi suurentunutta alaleukaa, jotka näyttävät sarvilta.
• Naaras näyttää hyvin samanlaiselta kuin hinkalokuoriainen.

Lämpötilarajat sarvipimikälle ovat 15–32 °C. Se ei pysty täyteen elinkiertoon alle 10 °C:ssa.

Sarvipimikkä käyttää ravinnokseen jauhoa, taikinaa, mannasuurimoita jne. Se voi täydentää ruokavaliotaan myös koin munilla ja toukilla.

• Aikuinen jauhopukki on noin 19 mm pitkä. Se on väriltään hohtavan tummanruskea tai musta. 
• Toukat ovat hunajankeltaisia, ja niillä on pehmeä, erittäin kiiltävä, hohtava, pidentynyt, kova ja matomainen ruumis. Ne voivat kasvaa 30 mm pitkiksi.

• Jokainen naaras munii noin 275–600 munaa yksittäin tai rykelmiin keväällä. 
• Ne ovat valkoisia, pavunmuotoisia ja noin 0,8 mm pitkiä ja ne kuoriutuvat toukiksi 4–14 päivässä. 
• Kotelovaihe kestää 7–24 päivää keväällä. Koteloasteet ovat ensin valkoisia, muuttuen keltaisiksi, eikä niitä suljeta kotelokoppaan. 
• Aikuiset ilmestyvät keväällä tai alkukesästä ja ne elävät kahdesta kolmeen kuukauteen.

• Jauhopukit sietävät erittäin hyvin kylmää.
• Ne ovat merkittäviä sadonkorjuuajan tuholaisia, ja niitä esiintyy kaikkialla maailmassa.
• Yövalaistus houkuttelee aikuisia kuoriaisia, jotka ovat vahvoja lentäjiä, ja joita löytyy yleensä pimeistä paikoista.

• Ruskean ja kullankeltaisen karvoituksen peittämä kätkölesiäinen näyttää hämähäkkimäiseltä.
• Aikuiset voivat kasvaa n. 2,4–4 mm:n pituisiksi.
• Kätkölesiäisen toukka on 3–4 mm pitkä, ja väriltään vaalean kellertävän valkoinen. Sillä on usein rusehtavan värinen pää, joka erottuu muusta vartalosta.

Kätkölesiäiset elävät noin 3–4 kuukautta 20–25 °C:ssa.

• Kätkölesiäisen toukkia näkee usein syömässä sekajätteitä.
• Kätkölesiäinen pystyy porautumaan syömäkelvottomiin materiaaleihin ennen koteloitumistaan.
• Liikkuu pimeissä, kosteissa paikoissa ja liittyy usein linnunpesiin.

• Aikuinen messinkikuoriainen on 3–5 mm pitkä.
• Sillä on pyöreä takaruumis ja kapea vyötärö. Koko ruumis on kullankeltaisen karvoituksen peittämä. 
• Messinkikuoriaisen toukka on samanlainen kuin kätkölesiäisellä.

• Kehitys munasta aikuiseksi kestää yleensä 6–12 kuukautta, mutta voi huonoissa olosuhteissa viedä kauemminkin.
• Aikuiset voivat elää jopa 9 kuukautta.

• Messinkikuoriainen on yhdistetty myös tekstiilien vaurioihin kotitalouksissa.
• Aikuisia esiintyy suurin määrin kesä-heinäkuussa ja loka-marraskuussa.

• Aikuinen jauhopunkki on 0,5 mm pitkä ja sillä on neljä paria raajoja.
• Jauhopunkki on hidasliikkeinen ja väriltään valkoinen tai vaaleanruskea.
• Toukka on 6-raajainen ja 0,5 mm pitkä.  Se on väriltään valkoinen, ja käy läpi kaksi 8-raajaista nymfivaihetta.

9–11 päivää 23 °C:ssa ja 90 %:n suhteellisessa kosteudessa.

Huonoissa oloissa voi käydä läpi pitkän ja erittäin sietokykyisen nymfivaiheen nimeltään hypopus.

• Juustopunkeilla on pehmeä, karvainen, kermanvalkoinen ruumis sekä 8 karvatonta jalkaa.
• Aikuiset kasvavat noin 0,5 mm:n pituisiksi.

• Juustopunkki suosii lämpimiä, kosteita olosuhteita ja munat kehittyvät 10 päivässä huonelämpötilassa.
• Naaras voi munia jopa 900 munaa elinaikanaan 20–30 munan vauhdilla päivässä.
• Aikuinen juustopunkki voi elää 60–70 päivää.

• Juustopunkit pitävät vanhasta juustosta, ja voivat syödä pähkinöitä, kuivattuja kananmunia, hedelmiä, jauhoa ja tupakkaa.
• Juustopunkit voivat saastuttaa ruokaa ja aiheuttaa ihon tai suoliston ärsytystä.

• Aikuisen siipiväli on noin 15–20 mm. 
• Siivet ovat harmaat, mutta etusiipi on punaruskea ja kaksi kolmasosaa loppuosan siivistä on kuparinruskea. 
• Kehittynyt toukka on yleensä likaisen valkoinen, mutta voi olla myös vihertävä, vaaleanpunertava tai ruskehtava ruokavaliosta riippuen. 
• Pään seutu on kellertävästä punaruskeaan.

• Intianjauhokoisan naaras munii noin 200 munaa elintarvikkeisiin 1–18 päivän aikana. 
• Lämpötila ja ruoan saatavuus määräävät toukka-asteiden pituuden. 
• Viimeisessä kehitysvaiheessa toukka lähtee etsimään sopivaa koteloitumispaikkaa. 
• Koko elinkaari kestää 25–135 päivää, vuodessa syntyy 4–6 sukupolvea.

• Aikuinen intianjauhokoisa ei aiheuta vahinkoa. 
• Niiden toukat valmistavat seittiä, jota löytyy yleensä elintarvikkeista kuten kuivatuista hedelmistä, täysjyvävehnästä ja maissijauhosta ja kuoritusta maissista tai maissintähkistä. 
• Niitä houkuttelevat jyvät, viljatuotteet, maissi, erilaiset kuivatut hedelmät kuten hedelmät, pähkinät, siemenet sekä keksit ja maitojauhe, suklaa, makeiset, kuivatut punapippurit, kuiva koiranruoka.

• Ruumis on 7,5–10 mm pitkä. 
• Aikuisen mantelikoisan siipien väli on noin 19 mm. 
• Etusiivet ovat väriltään harmaasta pölyiseen ruskeaan. 
• Toukka on väriltään valkoisesta vaaleanpunaiseen ja sillä on selvästi erotettava ruskea pää. 
• Etusiiven poikki kulkee tumma suora raita, mikä on sisäreunaa vaaleampi.

• Naaras munii 150–200 munaa irrallisesti ja satunnaisesti ravinnonlähteeseen. 
• Toukka voi kasvaa 12,7 mm:n pituiseksi. 
• Kun toukka on kehittynyt valmiiksi, se lähtee ruokalähteestä ja etsii koteloitumispaikkaa. 
• Toukka koteloituu silkkikotiloon.

• Mantelikoisaa löytyy maailmanlaajuisesti jalostuslaitoksista, varastorakennuksista ja kotitalouksista. 
• Se käyttää ravinnokseen jyviä, viljatuotteita, öljysiemeniä ja kuivattuja kasvituotteita kuten pähkinöitä, hedelmiä ja tupakkaa. 
• Toukka kaivautuu ruokaan ja muodostaa silkkitunneleita, joihin se syödessään piiloutuu. 
• Suuri toukka voi kaivautua pakkauksen läpi.

• Jauhokoisan vartalon pituus on noin 12 mm ja siipiväli jopa 20–25 mm.
• Aikuisella jauhokoisalla on tasaisen harmaat siivet, joissa on tummempia siksak-kuvioita.
• Toukat kasvavat noin 20 mm pituisiksi. Ne ovat väritykseltään vaaleita ja niillä on tumma piste selkäkarvojen tyvessä.

• Naaras voi munia elämänsä aikana jopa 200-500 munaa, jotka se laskee suoraan ravinnonlähteeseen, kuten jauhoihin.
• Munat kehittyvät toukiksi noin 3–14 vuorokaudessa.
• Toukkavaihe on jauhokoisan elinkaaren pisin ja tuhoisin vaihe, joka voi kestää jopa useita kuukausia. Toukka erittää tahmeaa seittiä, joka pilaa elintarvikkeet ja tekee niistä paakkuisia.
• Täyteen mittaansa kasvanut toukka hakeutuu koteloitumaan suojaisaan paikkaan, kuten katonrajaan.
• Kotelosta kuoriutuu aikuinen perhonen noin 1–2 viikossa.

• Jauhokoisan toukat syövät erityisesti vehnäjauhoja, mutta myös muita kuivia elintarvikkeita.
• Aikuiset koiperhoset eivät syö.
• Perhonen lentää öisin, ja päivällä se viettää aikaa hämärissä paikoissa siivet suljettuina.

• Koiperhosen siipiväli on 14–17 mm; kun siivet on levossa taitettu katoksi ruumiin yli, se on 8–11 mm pitkä. 
• Aikuisella koiperhosella on ruskeahkon harmaat etusiivet, joiden poikki kulkee kaksi vaaleaa juovaa. 
• Takasiivet ovat vaaleammat ja vaaleanharmaat. 
• Toukat ovat valkeahkoja, kellertäviä tai punertavia (ravinnosta riippuen) ja pää ja niskakilvet ovat ruskeat. Ne kasvavat 10–15 mm:n pituisiksi.

• Naaras munii noin 100 munaa yksittäin tai pieninä rykelminä. 
• Toukat peittävät tuotteet seitillä. 
• Koteloituminen tapahtuu kotelokopassa. 
• Kehittymisaika riippuu lämmöstä ja ravinnosta. Vuodenajasta riippuen täydellinen kehittyminen kestää 2–6 kuukautta.

• Kaakaokoisat syövät kaakaopapuja ja tupakkaa, mutta myös pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja viljatuotteita. 
• Aikuiset koiperhoset eivät syö. 
• Toukat aiheuttavat suurimmat vahingot saastuttamalla ulosteella, ja kotelokoppa on valtava. Tuholainen tuhoaa tupakan lisäksi kaakaopapuja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kahvipapuja, maissia, vehnää ja mausteita.