0207893206 Ota meihin yhteyttä Jätä soittopyyntö

Ampiainen, mehiläinen, kimalainen vai herhiläinen?

Opi tunnistamaan pistiäislajit

Kokemus

Kansainvälinen yritys joka on toiminut Suomessa jo vuodesta 1932

Sertifioinnit

CEPA (The Confederation of European Pest Management Associations) ja ISO 9001:2015 laatusertifioinnit

Tehokkuus

Ainutlaatuiset, innovatiiviset ratkaisut tuholaisten torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn

Ampiaiset, mehiläiset, kimalaiset ja herhiläiset menevät monelta sekaisin, mutta ne voi opetella erottamaan toisistaan tuntomerkkien avulla. Vaikka ne kuuluvat kaikki Hymenoptera-hyönteislahkoon, eli pistiäisiin ja jakavat tiettyjä yhteisiä piirteitä, niillä on myös selkeitä eroja. Yksi merkittävä ero on niiden elintavoissa ja ruokavaliossa.

Aikuiset ampiaiset syövät kukkien mettä tai hedelmien nestettä, mutta niiden toukkia ruokitaan proteiinipitoisella ravinnolla, kuten kärpäsillä ja perhosilla. Ne pistävät helposti tuntiessaan olonsa uhatuksi.

Mehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja keskittyvät kukista kerättävään siitepölyyn ja mesiin. Ne ovat vähemmän aggressiivisia kuin ampiaiset ja hyödyllisiä maataloudelle.

Kimalaiset ovat myös pölyttäjiä, mutta niiden pesä on yleensä pienempi ja vähemmän organisoitunut kuin mehiläisten. Kimalaiset eivät yleensä ole aggressiivisia, ellei niitä uhata suoraan.

Herhiläiset ovat Suomen suurin ampiaislaji. Ne metsästävät muita hyönteisiä, kuten ampiaisia ja mehiläisiä, ravinnokseen. Herhiläiset voivat olla aggressiivisia, jos niitä häiritään.

Wasp

Ampiaiset

(Vespidae, esim. Vespula Vulgaris ja Vespula germanica)

Ulkonäkö

  • Hoikka vartalo ja keltamusta väritys, kuviointi vaihtelee lajeittain
  • Työläisten koko vaihtelee 12 -17 mm
  • Läpinäkyvät siivet, lepoasennossa pitkittäin laskostetut

Elinkaari

  • Nuoret kuningattaret talvehtivat ja tulevat esille kesällä aloittamaan pesän rakennuksen ja munimisen
  • Kuhnurit (lisääntymiskyvyttömiä naaraat) tulevat esille alkukesästä ja ottavat pesän rakennuksen hoidettavakseen. Kuningatar jatkaa munimista
  • Nuoret kuningattaret ja koiraat parittelevat alkusyksystä
  • Pesä kuolee talvella, mukaan lukien kaikki koiraat ja kuhnurit. Vain kuningatar selviää seuraavaan kevääseen

Tavat

  • Yhdyskunnan koko on suuri (jopa 25 000 yksilöä).
  • Suosituimmat pesäpaikat ovat rakennusten kolot ja raot, ullakot, vanhat jyrsijöiden kolot ja ontot puut
  • Pesä rakentuu sellusta (puupaperista). Kennot on asetettu vaakatasoon. Joka vuosi rakennetaan uusi pesä
  • Eivät parveile
  • Aikuiset ampiaiset käyttävät ravinnokseen kukkien mettä ja muita sokeripitoisia nesteitä, toukille pyydystetään muita hyönteisiä
  • Pistää helposti ja toistuvasti
Mehiläinen kukan päällä

Mehiläiset

(Apis mellifera)

Ulkonäkö

  • Hoikka ruumis ja keltamusta tai musta-oranssi raidotus, mutta enemmän karvaa kuin ampiaisella
  • Keskiruumis paksumpi kuin ampiaisella
  • Koko 8–20mm

Elinkaari

  • Keväällä tai varhain kesällä uusi kuningatar syntyy pesässä. Hän lentää pois etsimään parittelukumppania ja palaa sitten pesään munimaan munia
  • Kuningatar munii munia, joista kehittyvät työläiset. Munista kuoriutuneet toukat kasvavat ja kehittyvät työläisiksi, jotka ottavat hoitaakseen pesän rakentamisen, pesän puhtaanapidon ja ruokinnan
  • Kesällä kuningatar lentää pesästä paritellakseen koiraan kanssa. Parittelun jälkeen kuningatar palaa pesään ja jatkaa munimista
  • Syksyllä pesä valmistautuu talveen. Työläiset valmistavat talviruokaa, ja kuningatar vähentää munimista. Koiraat ja vanhemmat työläiset kuolevat talven aikana
  • Keväällä pesä herää talvihorrokseltaan. Uudet työläiset kuoriutuvat munista, ja pesä alkaa uuden elinkaaren. Kuningatar jatkaa munimista, ja pesä laajenee kevään ja kesän aikana
  • Hunajamehiläisillä pesä jatkaa elämäänsä ja kehittyy uusien sukupolvien myötä, kun taas ampiaisten pesä kuolee talvella, ja uusi elämänkierto alkaa keväällä uusien kuningattarien syntymisen myötä

Tavat

  • Mehiläisyhdyskunnat vaihtelevat koostaan, mutta voivat sisältää jopa kymmeniä tuhansia yksilöitä. Koko riippuu pesän iästä ja aktiivisuudesta
  • Suositut mehiläisten pesäpaikat ovat erityisesti mehiläispesät, jotka voivat sijaita ihmisen rakentamissa laatikoissa tai luonnononteloissa, kuten puun onteloissa tai kallioseinissä
  • Mehiläisten pesä rakentuu vahasta, jota mehiläiset erittävät. Pesässä on kennorakenteita, jotka ovat asetettu pystysuoraan. Kennot toimivat sekä hunajan varastona että munintapaikkana kuningattarelle
  • Mehiläiset voivat käyttää samaa pesää useita vuosia peräkkäin, kun taas ampiaiset rakentavat uuden pesän joka vuosi
  • Mehiläiset saattavat parveilla, kun uusi kuningatar syntyy ja vanha kuningatar jättää pesän uuden kuningattaren kanssa. Parveilu on tapa laajentaa uusia pesiä
  • Aikuiset mehiläiset käyttävät ravinnokseen kukkien mesikastetta ja muita kasvinesteitä. Toukat ruokitaan hunajalla ja siitepölyllä
  • Mehiläiset pistävät puolustautuessaan pesäänsä. Pistin on mehiläisellä ja se irtoaa sen pistäessä, mikä voi aiheuttaa mehiläisen kuoleman. Mehiläinen voi pistää vain kerran
Kimalainen kukan päällä

Kimalaiset

(Bombus)

Ulkonäkö

  • Karvainen ja paksu, keltamusta ruumis
  • Työläiset ja koiraat 10-15mm pituisia, kuningattaret enimmiltään 25mm
  • Naaraalla on siitepölyvasut takajaloissa

Elinkaari

  • Kimalaiset aloittavat elinkaarensa, kun nuoret kimalaiskuningattaret talvehtivat suojassa. Ne ovat edellisen vuoden työläisten jälkeläisiä
  • Kimalaiskuningattaret heräävät talviuniltaan keväällä. Ne etsivät sopivan paikan pesälle ja aloittavat muninnan sekä pesän rakennuksen.
  • Munista kuoriutuvat toukat kehittyvät työläisiksi, jotka ottavat vastuulleen pesän rakentamisen, ruokinnan ja muiden tehtävien suorittamisen
  • Kuningatar jatkaa munimista, ja pesä laajenee kesän aikana uusien työläisten syntymisen myötä.
  • Kesän lopulla nuoret kimalaiskuningattaret ja koiraat ilmestyvät pesästä. Ne parittelevat, ja hedelmöittynyt kuningatar etsii talvehtimispaikan
  • Syksyllä, kun työläiset ja vanhemmat kuningattaret kuolevat, pesä tuhoutuu. Vain uusi hedelmöittynyt kuningatar selviytyy talven yli
  • Kuningatar etsii sopivan suojaisan paikan talvehtimista varten. Koko muu pesä on lakannut olemasta, ja uusi elinkaari alkaa keväällä seuraavan vuoden aikana

Tavat

  • Kimalaiset rakentavat pesänsä esim. maahan, vanhoihin jyrsijöiden koloihin tai puiden juuriin
  • Kimalaiset rakentavat pesänsä selluloosasta, kuten hakkuista tai kuoresta. Pesässä on kennoja, jotka on asetettu pystysuoraan. Pesä voi olla pieni verrattuna ampiaispesään
  • Kimalaiset voivat käyttää samaa pesää vuodesta toiseen, mutta jokainen pesä on kauden loppuun mennessä hylätty
  • Aikuiset kimalaiset keräävät ravintonsa pääasiassa kukkien mesikasteesta. Toukat ruokitaan sekä mesikasteella että siitepölyllä
  • Kimalaiset pistävät puolustautuessaan pesäänsä. Ne eivät ole yhtä aggressiivisia kuin ampiaiset, mutta ne voivat pistää useita kertoja. Kimalaisten pistimet eivät irtoa pistämisessä, joten ne eivät yleensä kuole pistämisen seurauksena
Herhiläinen puun oksalla

Herhiläiset

(Vespa crabro)

Ulkonäkö

  • Suomen suurin ampiaislaji voi olla jopa 30mm pitkä
  • Rusehtavampi väritys kuin ampiaisella
  • Punertavaa väriä päässä

Elinkaari

  • Herhiläisen elinkaari alkaa, kun nuoret herhiläiskuningattaret talvehtivat suojassa. Ne ovat edellisen vuoden yksilöiden jälkeläisiä
  • Keväällä herhiläiskuningattaret heräävät talviuniltaan. Ne etsivät sopivan paikan pesälle ja aloittavat muninnan sekä pesän rakennuksen
  • Munista kuoriutuvat toukat kehittyvät työläisiksi, jotka ottavat vastuulleen pesän rakentamisen, ruokinnan ja muiden tehtävien suorittamisen
  • Kuningatar jatkaa munimista, ja pesä laajenee kesän aikana uusien työläisten syntymisen myötä
  • Kesän lopulla nuoret herhiläiskuningattaret ja koiraat ilmestyvät pesästä. Ne parittelevat, ja hedelmöittynyt kuningatar etsii talvehtimispaikan
  • Syksyllä, kun työläiset ja vanhemmat kuningattaret kuolevat, pesä tuhoutuu. Vain uusi hedelmöittynyt kuningatar selviytyy talven yli
  • Hedelmöittynyt kuningatar etsii sopivan suojaisan paikan talvehtimista varten. Muu pesä on lakannut olemasta, ja uusi elinkaari alkaa keväällä seuraavan vuoden aikana

Tavat

  • Herhiläisyhdyskunnat voivat olla kooltaan suuria, käsittäen useita satoja yksilöitä
  • Suositut herhiläisten pesäpaikat sisältävät rakennusten kolot ja raot, ullakot, vanhat jyrsijöiden kolot ja ontot puut
  • Herhiläiset rakentavat pesänsä selluloosasta, kuten hakkuista tai puukuiduista. Pesässä olevat kennot voivat olla asetettu vaakatasoon. Pesä voi olla vuosittain uudelleenrakennettava
  • Herhiläiset voivat parveilla, erityisesti keväällä, kun uusi kuningatar syntyy ja vanha kuningatar jättää pesän uuden kuningattaren kanssa
  • Aikuiset herhiläiset käyttävät ravinnokseen kukkien mesikastetta ja muita sokeripitoisia nesteitä. Toukat ruokitaan saalistetuilla hyönteisillä
  • Herhiläiset voivat pistää helposti ja toistuvasti puolustaessaan pesäänsä. Niiden myrkky on vahvempaa kuin ampiaisen, joten niiden pistot ovat myös kivuliaampia, mutta ne eivät ole vaarallisia niille jotka eivät ole allergisia ampiaisten pistoille

Vastuullisuus

Lue lisää ympäristösuunnitelmastamme ja lataa vastuullisen liiketoiminnan raporttimme.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä asiantuntijaan ja tilaa kartoitus. Tarjoamme palveluja kaikkialla Suomessa.

Torjuntavinkkejä

Lue asiantuntijat vinkit ampiaisten karkoittamiseen ja torjumiseen.