Miten päästä eroon elintarviketuholaisista
Käytännöllisiä neuvoja päästä eroon elintarviketuholaisista
Soita meille 0207893206 tai lähetä sähköpostia
Yleiset elintarviketuholaislajit
Elintarvikkeista löytyviin tuholaisiin lukeutuu suuri määrä erilaisia hyönteisiä, kovakuoriaisia ja koiperhosia. Lue alta lisää varastotuhohyönteisten lajeista Suomessa.
Hinkalokuoriainen
(Tribolium Confusum)
Ulkonäkö
- Hinkalokuoriainen on 3–4 mm pitkä, toukat n. 6 mm.
- Aikuinen on väriltään punaisenruskea ja toukat vaalean hunajanvärisiä.
- Se muistuttaa vakkakuoriaista, paitsi että sen tuntosarvet ovat nelijaokkeisia ja paksunevat vähitellen kärkeä kohti. Toinen vähäinen eri on keskiruumiin muoto.
- Vakkakuoriaisen kyljet ovat kaarevia, kun taas hinkalokuoriaisen keskiruumis on suorempi. Sillä on hyvin kehittyneet siivet, mutta se lentää harvoin.
Elinkaari
- Naaras munii 400–500 munaa, huippumuninta tapahtuu ensimmäisen viikon aikana.
- Aikuinen elää yli 3 vuotta ja naaras voi munia yli vuoden.
- Munat munitaan suoraan jauhoihin, muihin elintarvikkeisiin tai kiinnitetään astian pinnalle.
- Munat ovat valkoisia tai värittömiä ja niitä peittää tahmea aine, johon jauho voi liimautua. Munat kuoriutuvat 3–5 päivässä 32–35 °C:ssa. Toukat kaivautuvat jyvien ytimeen, mutta voivat lähteä koloistaan etsimään parempaa ruokaa.
Tavat
- Syö viljaa, jauhoa ja muita viljatuotteita, papuja, kaakaon ja puuvillan siemeniä, kuorittuja pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kuivattuja vihanneksia, lääkkeitä, mausteita, suklaata, maitojauhetta ja eläinten nahkaa.
- Ne eivät voi käyttää ravinnokseen koko jyvää vaan syövät rikki menneitä ytimiä, joita yleensä on tarjolla.
Vakkakuoriainen
(Tribolium Castaneum)
Hyvin yleinen kaupoissa tavattava tuholainen, joka tuhoaa monia viljatuotteita ja elintarvikkeita. Vakkakuoriaista tavataan usein varastoiduissa tuotteissa ?Country?
Ulkonäkö
- Vakkakuoriainen on väriltään punaisenruskea.
- Pituus 3,0–4,0 mm. Vakkakuoriaisen tuntosarvet ovat selvästi nuijamaiset ja niissä on kolme jaokkeista nuijaa. Peitinsiivet ovat uurteiset.
- Vakkakuoriaisen siivet ovat hyvin kehittyneet ja sen on havaittu lentävän.
- Toukat ovat väriltään vaalean hunajanvärisiä ja noin 6 mm pitkiä.
- Pää ja selvästi erottuva haarukkamainen lisäke vatsan kärjessä ovat hieman tummemmat.
Elinkaari
- Naaras munii 400–500 munaa, huippumuninta tapahtuu ensimmäisen viikon aikana.
- Aikuinen elää yli 3 vuotta ja naaras voi munia yli vuoden.
- Munat munitaan suoraan jauhoihin, muihin elintarvikkeisiin tai kiinnitetään astian pinnalle.
- Munat ovat valkoisia tai värittömiä ja niitä peittää tahmea aine, johon jauho voi liimautua. Munat kuoriutuvat 3–5 päivässä 32–35 °C:ssa. Toukat kaivautuvat jyvien ytimeen, mutta voivat lähteä koloistaan etsimään parempaa ruokaa.
- Toukat ovat melko aktiivisia, mutta yleensä ne piiloutuvat ruokaan kauaksi valosta.
- Kehittymisaika munasta aikuiseksi vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta keskimäärin se on 26 päivää 32–35 °C:ssa ja yli 70 %:n suhteellisessa kosteudessa.
Tavat
- Jos niitä hermostutetaan tai ahdistetaan, ne voivat erittää kemikaaleja eli kinoneja. Nämä kemikaalit voivat aiheuttaa sen, että tuhottu ruoka muuttuu vaaleanpunaiseksi ja pistävän hajuiseksi.
- Niitä on löydetty viljasta, jauhosta ja muista viljatuotteista, pavuista, kaakaon ja puuvillan siemenistä, kuorituista pähkinöistä, kuivatuista hedelmistä, kuivatuista vihanneksista, lääkkeistä, mausteista, suklaasta, maitojauheesta ja eläinten nahoista.
- Ne eivät voi käyttää ravinnokseen koko jyvää vaan syövät rikki menneitä ytimiä, joita yleensä on tarjolla.
- Yleensä sienet ovat tärkeitä vakkakuoriaisten ravinnon lähteitä.
Riisihärö
(Oryzaephilus Surinamensis)
Riisihärö on yksi yleisimmistä hyönteisistä varastoidussa viljassa ja viljatuotteissa.
Ulkonäkö
- Aikuinen on ruskea ja n. 3 mm pitkä.
- Kehittynyt toukka on kellertävän valkoinen.
- Aikuisella on litteä ruumis.
- Siivet ovat kehittyneet, mutta riisihäröt eivät lennä.
Elinkaari
- Naaras munii yksittäin tai pieninä rykelminä elintarvikkeeseen. Se munii noin 200 munaa elinaikanaan.
- Munat kuoriutuvat 8 päivän kuluttua.
- Elinikä on noin 35 päivää ja toukat syövät yläpäästä muutaman senttimetrin ruoka-ainetta. Aikuiset elävät yleensä noin 6–10 kuukautta.
Syöntitavat
- Toukat kehittyvät jauhossa, viljatuotteissa ja monissa muissa kuivatuissa elintarvikkeissa, mukaan lukien jyvät, viljakasvit, leipä, pastatuotteet, kuivattu liha, kuivatut hedelmät ja pähkinät, sokeri, suklaa, makeiset, tupakkatuotteet ja lääkkeet.
- Yleinen tuholainen ei vain jyvähinkaloissa vaan myös myllyissä, jalostuslaitoksissa, varastoissa ja keittiöissä.
- Jyvähinkaloissa se syö rikkinäisiä ytimiä ja viljajäämiä.
- Kuoriaiset voivat nakertaa suljettuja pakkauksia kuten pahvilaatikoita, muovipusseja ja kelmukääreitä.
Leipäkuoriainen
(Stegobium Paniceum)
Ulkonäkö
- Aikuinen: 1,5–3 mm pitkä. Kyttyräinen keskiruumis. Ruumis on hienojen karvojen peittämä. Peitinsiivissä on harjanteita ja niissä on koloja.
- Toukat: aktiivisia varhaisessa kehitysvaiheessa. Porautuu koviin aineisiin.
- Ne kykenevät muuttamaan eräitä myrkkyaineita myrkyttömiksi.
Elinkaari
Elinikä: 200 päivää 17 °C:ssa, 70 päivää 28 °C:ssa. Aikuiset elävät 13–65 päivää.
Tavat
Lentää usein. Aikuiset eivät syö.
Ihrakuoriainen
(Dermestidae)
Ulkonäkö
- Aikuinen: 6–10 mm pitkä. Musta, mutta peitinsiipien etuosan poikki kulkee valkeahko raita.
- Toukka: komeetan muotoinen. Nopealiikkeinen. Väriltään ruskea ja karvainen. Siirtyy koteloitumaan kiinteään aineeseen.
Elinkaari
2–3 kuukautta 18–25 °C:ssa.
Tavat
Syö erilaisia eläinkunnan tuotteita juustot mukaan lukien.
Kirjatäit
(Psocoptera)
Ulkonäkö
- Aikuinen: koko vaihtelee lajeittain. 1,5–3 mm pitkä. Väriltään vaalean keltaruskeasta tummanruskeaan.
- Nymfit: erittäin pieniä, vaikuttavat usein läpikuultavilta. Toukkavaiheita ei ole.
Elinkaari
- Pölytäi (Liposcelis bostrychophila): suosii korkeita lämpötiloja 25–30 °C.
- Lepinotus patruelis: lisääntyy 5–15 °C:ssa.
Tavat
- Pölytäi: yleinen kodeissa.
- Lepinotus patruelis: yleinen tehtaissa ja kuormalavoilla.
Jyväkärsäkäs
(Sitophilus Granarius)
Ulkonäkö
- Väriltään tummanruskea-musta.
- Se on noin 2,5–5 mm pitkä.
- Niiden nokka on pitkä ja ohut eivätkä ne voi lentää.
- Toukka-asteella kärsäkkäät ovat raajattomia, kyttyräselkäisiä, valkoisesta kermanvalkoiseen ja niiden pää on pieni ja kellanruskea.
- Koteloasteella niiden kärsät ovat samanlaisia kuin aikuisilla.
Elinkaari
- Näiden kärsäkkäiden muna-, toukka- ja koteloasteet tapahtuvat jyvän ytimessä ja niitä näkyy harvoin.
- Jyväkärsäkkään poistumisaukot ovat melko suuria ja ennemminkin rosoisia kuin sileitä ja pyöreitä.
- Naaraat kaivavat pienen reiän jyvän ytimeen, munivat munan koloon ja tukkivat reiän hyytelömäisellä eritteellä.
- Elinikä on noin 30–40 päivää kesällä ja 123–148 päivää talvella lämpötilasta riippuen.
Tavat
- Ne viettävät suurimman osan elämästään jyvän ytimessä.
- Sekä toukat että aikuiset käyttävät ravinnokseen viljaa.
- Jyväkärsäkkäät syövät myös kovia viljatuotteita, kuten esim. makaronia ja spagettia.
Tupakkakuoriainen
(Lasioderma serricorne)
Ulkonäkö
- Tupakkakuoriainen on noin 2–4 mm pitkä.
- Aikuinen on väriltään valkeahko, pää tummanruskeasta kellanruskeaan, tiheän karvan peittämä.
- Tupakkakuoriainen muistuttaa läheisesti leipäkuoriaista.
- Tupakkakuoriaisen pää on taipunut melkein suorassa kulmassa ruumiiseen, kyttyräinen selkä sivulta katsottuna.
- Toukat ovat noin 4 mm pitkiä ja vähän taipuneita.
Elinkaari
- Aikuinen kuoriainen elää 2–4 viikkoa, jonka aikana naaras munii 10–100 munaa.
- Munat munitaan löyhästi saastuneeseen materiaaliin.
- Toukkavaihe kestää tavallisesti neljästä viiteen kuukauteen, mutta suotuisissa olosuhteissa kehitys munasta täysikasvuiseksi voi tapahtua 6–8 viikossa.
- Kun toukat ovat täysin kasvaneet, tapahtuu koteloituminen, jossa vaiheessa ne ovat 12–18 päivää.
Tavat
- Tupakkakuoriainen syö tupakkaa, kuivia elintarvikkeita, mausteita, siemeniä, jyviä ja kuivattuja kasviaineita.
- Niitä on nähty myös riisissä, kuivatuissa perunoissa, paprikassa, rusinoissa, viljapohjaisissa hiiren syöteissä ja kuivatetuissa olkikukissa.
- Aikuiset vaeltavat usein pois saastuneista materiaaleista ja niitä voi löytää kaikkialla alueelta.
Riisikärsäkäs
(Sitophilus Oryzae)
Riisikärsäkkäät ovat varastoidun viljan ja siementen tuholainen.
Ulkonäkö
- Aikuinen riisikärsäkäs on 2,5–3,5 mm pitkä ja sillä on hoikka, kovakuorinen ruumis, joka näyttää rosoiselta tai arpiselta pienine reikineen.
- Ne ovat väriltään ruskeanmustia ja niillä on hoikka kärsä.
- Riisikärsäkkäällä on neljä himmeän punaruskeaa täplää vatsan takaosassa.
Elinkaari
- Aikuiset elävät 3–6 kuukautta ja tuhoavat peltoviljaa.
- Näiden kärsäkkäiden muna-, toukka- ja koteloasteet tapahtuvat jyvän ytimessä ja niitä näkyy harvoin.
- Naaraat kaivavat pienen reiän jyvän ytimeen, munivat munan koloon ja tukkivat reiän hyytelömäisellä eritteellä.
- Muna kuoriutuu toukaksi, joka porautuu ytimen keskikohtaan, jota se syö ja jossa se kasvaa ja koteloituu.
- Uudet aikuiset poraavat poistumisaukkoja sisäpuolelta, lähtevät parittelemaan ja aloittavat uuden sukupolven.
- Naaraspuoliset riisikärsäkkäät munivat 300–400 munaa, jotka kuoriutuvat 32 päivän sisällä. Yhdessä vehnänytimessä voi kehittyä kaksi toukkaa.
Tavat
- Aikuiset voivat tekeytyä kuoliaaksi vetämällä raajansa ruumiin lähelle, putoamalla ja olemalla hiljaa, jos niitä häiritään.
- Riisikärsäkkään poistumisaukot ovat pienempiä kuin jyväkärsäkkään ja ne ovat sileitä ja pyöreitä.
- Yleensä näkyy vasta sitten ulkoapäin, että toukat ovat olleet syömässä ja kasvaneet siemenen sisällä, kun aikuinen kärsäkäs noin yhden kuukauden kuluttua alkaa nakertaa siemenen kuorta ja sukeltaa esiin.
Pähkinähärö
(Oryzaephilus Mercator)
Pähkinähäröjä tapaa ruokakomeroista tai elintarvikkeiden valmistustiloista tai tavaravarastoista.
Ulkonäkö
- Aikuinen kuoriainen on tummanruskea.
- Pituus on noin 2,5–3 mm.
- Sen ruumis on hoikka ja litteä.
- Aikuinen voi lentää (vaikka se harvoin niin tekee).
Elinkaari
- Naaraat munivat noin 300 munaa elinaikanaan.
- Munat pudotetaan löyhästi jyvän ytimiin tai sullotaan ytimen koloon.
- Pienet munat ovat hoikkia ja valkoisia ja ne kuoriutuvat 3–5 päivässä, kun ympäristöolosuhteet ovat optimaalisia.
- Toukat ilmaantuvat ja ryömivät vapaasti jyvien ympärillä syödäkseen rikki menneitä ytimiä. Suuremmat toukat voivat kaivaa ytimiin tunneleita.
- Kehitys munasta aikuiseksi kestää noin kolmesta neljään viikkoon.
Tavat
- Pähkinähärö on tuholaislaji, jota löytyy syömässä pähkinöissä, siemenissä, kekseissä, kuivatuissa hedelmissä, viljassa ja muissa ruokatuotteissa.
- Kuoriaiset voivat nakertaa suljettuja pakkauksia kuten pahvilaatikoita, muovipusseja ja kelmukääreitä.
Sarvipimikkä
(Gnatocerus Cornutus)
Ulkonäkö
Pituus noin 3,5–4,5 mm; uroksen päässä on kaksi suurentunutta alaleukaa, jotka näyttävät sarvilta. Naaras näyttää hyvin samanlaiselta kuin hinkalokuoriainen.
Elinkaari
Lämpötilarajat 15–32 °C, sarvipimikkä ei pysty täyteen elinkiertoon alle 10 °C:ssa.
Syöntitavat
Käyttää ravinnokseen jauhoa, taikinaa, mannasuurimoita jne. Voi täydentää ruokavaliotaan koin munilla ja toukilla.
Jauhopukki
(Tenebrio molitor)
Ulkonäkö
- Aikuinen: 19 mm pitkä. Väritys hohtavan tummanruskea tai musta.
- Toukat ovat hunajankeltaisia, niillä on pehmeä, erittäin kiiltävä, hohtava, pidentynyt, kova ja matomainen ruumis ja ne voivat kasvaa 30 mm pitkiksi.
Elinkaari
- Jokainen naaras munii noin 275–600 munaa yksittäin tai rykelmiin keväällä.
- Ne ovat valkoisia, pavunmuotoisia ja noin 0,8 mm pitkiä ja ne kuoriutuvat toukiksi 4–14 päivässä.
- Kotelovaihe kestää 7–24 päivää keväällä. Koteloasteet ovat ensin valkoisia muuttuen keltaisiksi eikä niitä suljeta kotelokoppaan.
- Aikuiset ilmestyvät keväällä tai alkukesästä ja ne elävät kahdesta kolmeen kuukauteen.
Tavat
Ne sietävät erittäin hyvin kylmää. Tämä on tärkeä sadonkorjuuajan tuholainen ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa. Yövalaistus houkuttaa aikuisia kuoriaisia, jotka ovat vahvoja lentäjiä ja joita löytyy pimeistä paikoista.
Kätkölesiäinen
(Ptinus Tectus)
Elintarviketuholaiset ovat aktiivisia ympäri vuoden, eli ne voivat tunkeutua kotiisi tai yritykseesi milloin vain.
Ulkonäkö
Ruskean ja kullankeltaisen karvoituksen peittämä kätkölesiäinen näyttää hämähäkkimäiseltä, ja aikuiset voivat kasvaa n. 2,4–4 mm:n pituisiksi.
Elinkaari
Kätkölesiäiset elävät noin 3–4 kuukautta 20–25 °C:ssa.
Syöntitavat
Toukkia näkee usein syömässä sekajätteitä, ja kätkölesiäinen pystyy porautumaan syömäkelvottomiin materiaaleihin ennen koteloitumistaan. Liikkuu pimeissä, kosteissa paikoissa ja liittyy usein linnunpesiin.
Messinkikuoriainen
(Niptus Hololeucus)
Ulkonäkö
- Aikuinen: 3–5 mm pitkä. Soikeahko vatsa ja kapea vyötärö. Koko ruumis kullankeltaisen karvoituksen peittämä.
- Toukka: samanlainen kuin kätkölesiäisen.
Elinkaari
6–7 kuukautta 20 °C:ssa. Aikuiset voivat elää jopa 9 kuukautta.
Tavat
Yhdistetty joskus tekstiilien vaurioihin kotitalouksissa. Aikuisia esiintyy suurin määrin kesä-heinäkuussa ja loka-marraskuussa.
Jauhopunkki
(Acarus Siro)
Ulkonäkö
- Aikuinen: 0,5 mm pitkä. 4 paria raajoja. Valkoinen tai vaaleanruskea. Hidasliikkeinen.
- Toukka: 6-raajainen ja 0,5 mm pitkä. Väriltään valkoinen. Käy läpi kaksi 8-raajaista nymfivaihetta.
Elinkaari
9–11 päivää 23 °C:ssa ja 90 %:n suhteellisessa kosteudessa.
Tavat
Huonoissa oloissa voi käydä läpi pitkän ja erittäin sietokykyisen nymfivaiheen nimeltään hypopus.
Juustopunkit
Ulkonäkö
Juustopunkeilla on pehmeä, karvainen, kermanvalkoinen ruumis sekä 8 karvatonta jalkaa. Aikuiset kasvavat noin 0,5 mm:n pituisiksi.
Elinkaari
Juustopunkki suosii lämpimiä, kosteita olosuhteita ja munat kehittyvät 10 päivässä huonelämpötilassa. Naaras voi munia jopa 900 munaa elinaikanaan 20–30 munan vauhdilla päivässä. Aikuinen juustopunkki voi elää 60–70 päivää.
Syöntitavat
Nämä punkit pitävät vanhasta juustosta nuorta enemmän ja voivat syödä pähkinöitä, kuivattuja kananmunia, hedelmiä, jauhoa ja tupakkaa. Juustopunkit kykenevät saastuttamaan ruokaa ja aiheuttamaan ihon tai suoliston ärsytystä.
Intianjauhokoisa
(Plodia Interpunctella)
Intianjauhokoisan toukka on hyvin yleinen kauppojen ja ruokakomeroiden tuholainen.
Ulkonäkö
- Aikuisen siipiväli on noin 14–20 mm.
- Siivet ovat harmaat, mutta etusiipi on punaruskea ja kaksi kolmasosaa loppuosan siivistä on kuparinruskea.
- Kehittynyt toukka on yleensä likaisen valkoinen, mutta voi olla myös vihertävä, vaaleanpunertava tai ruskehtava ruokavaliosta riippuen.
- Pään seutu on kellertävästä punaruskeaan.
Elinkaari
- Intianjauhokoisan naaras munii noin 200 munaa elintarvikkeisiin 1–18 päivän aikana.
- Lämpötila ja ruoan saatavuus määräävät toukka-asteiden pituuden.
- Viimeisessä kehitysvaiheessa toukka lähtee etsimään sopivaa koteloitumispaikkaa.
- Koko elinkaari kestää 25–135 päivää, vuodessa syntyy 4–6 sukupolvea.
Tavat
- Aikuinen intianjauhokoisa ei aiheuta vahinkoa.
- Niiden toukat valmistavat seittiä, jota löytyy yleensä elintarvikkeista kuten kuivatuista hedelmistä, täysjyvävehnästä ja maissijauhosta ja kuoritusta maissista tai maissintähkistä.
- Niitä houkuttelevat jyvät, viljatuotteet, maissi, erilaiset kuivatut hedelmät kuten hedelmät, pähkinät, siemenet sekä keksit ja maitojauhe, suklaa, makeiset, kuivatut punapippurit, kuiva koiranruoka.
Mantelikoisa
(Cadra cautella)
Mantelikoisan lisänimet ovat ”kaakaokoisa” ja ”trooppinen varastokoisa”. Mantelikoisa saastuttaa varastotuotteita, ja aikuiset voivat lentää. Merkkeinä tuotteessa esiintymisestä ovat silkkimäiset seitit, toukan jätökset, luodut nahat, hyönteiskotelot ja aikuisten ulosteet.
Ulkonäkö
- Ruumis on 7,5–10 mm pitkä.
- Aikuisen mantelikoisan siipien väli on 19 mm.
- Etusiivet ovat väriltään harmaasta pölyiseen ruskeaan.
- Toukka on väriltään valkoisesta vaaleanpunaiseen ja sillä on selvästi erotettava ruskea pää.
- Etusiiven poikki kulkee tumma suora raita, mikä on sisäreunaa vaaleampi.
Elinkaari
- Naaras munii 150–200 munaa irrallisesti ja satunnaisesti ravinnonlähteeseen.
- Toukka voi kasvaa 12,7 mm:n pituiseksi.
- Kun toukka on kehittynyt valmiiksi, se lähtee ruokalähteestä ja etsii koteloitumispaikkaa.
- Toukka koteloituu silkkikotiloon.
Tavat
- Mantelikoisoa löytyy maailmanlaajuisesti jalostuslaitoksista, varastorakennuksista ja kotitalouksista.
- Se käyttää ravinnokseen jyviä, viljatuotteita, öljysiemeniä ja kuivattuja kasvituotteita kuten pähkinöitä, hedelmiä ja tupakkaa.
- Toukka kaivautuu ruokaan ja muodostaa silkkitunneleita, joihin se syödessään piiloutuu.
- Suuri toukka voi kaivautua pakkauksen läpi.
Kaakaokoisa
(Ephestia Elutella)
Kaakaokoisa on koiperhosen tuholaislaji. Löytyy usein varastorakennuksista ja muista elintarvikkeiden ja tupakan säilytyspaikoilta.
Ulkonäkö
- Koiperhosen siipiväli on 14–17 mm; kun siivet on levossa taitettu katoksi ruumiin yli, se on 8–11 mm pitkä.
- Aikuisella koiperhosella on ruskeahkon harmaat etusiivet, joiden poikki kulkee kaksi vaaleaa juovaa.
- Takasiivet ovat vaaleammat ja vaaleanharmaat.
- Toukat ovat valkeahkoja, kellertäviä tai punertavia (ravinnosta riippuen) ja pää ja niskakilvet ovat ruskeat. Ne kasvavat 10–15 mm:n pituisiksi.
Elinkaari
- Naaras munii noin 100 munaa yksittäin tai pieninä rykelminä.
- Toukat peittävät tuotteet seitillä.
- Koteloituminen tapahtuu kotelokopassa.
- Kehittymisaika riippuu lämmöstä ja ravinnosta. Vuodenajasta riippuen täydellinen kehittyminen kestää 2–6 kuukautta.
Tavat
- Kaakaokoisa syövät kaakaopapuja ja tupakkaa, mutta myös pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja viljatuotteita.
- Aikuiset koiperhoset eivät syö.
- Toukat aiheuttavat suurimmat vahingot saastuttamalla ulosteella, ja kotelokoppa on valtava. Tuholainen tuhoaa tupakan lisäksi kaakaopapuja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, kahvipapuja, maissia, vehnää ja mausteita.